Hey, It´s Under Your Nose

Viimeksi kerroin voineeni pahoin kuultuani että lapselle oli aiheutettu vaaraa hiusvärituotteen käyttöohjeen vastaisella "ammattitoiminnalla". Sen jälkeen tohdin muistuttaa ammattilaisia käyttöohjeiden noudattamisesta.  Hymyilin itselleni julkaistuni jutun. "No niin, nyt on sitten oikein julkisesti yritetty hankkia se Kukkahattutädin titteli". (Kukkahattutäti on henkilö, joka neuvoo ammattilaisia tietämättä miten oikeita töitä tehdään. Siis vähän ei-toivottu henkilö.) Kukaan ei kuitenkaan ole, ainakaan minun korviini asti, ihmetellyt blogiaiheen valintaa. Olen saanut siitä itse asiassa sangen kannustavaa palautetta ja yli 600 (!) lukukertaa (Kiitos!). Siksi onkin pöllöä, että ajattelin ITSE että Kukkahattutäteilen. Oikeasti vähän kuitenkin hätkähdin ajatustani. Päättelin, että sen täytyy johtua siitä, että olen opiskellut, tehnyt työtä ja elänyt elämääni hiusalan kulttuurissa ja olen tietysti omaksunut sen tapoja. Tunnen hyvin hiusalan "yleistietona...

(Varoitus: juonipaljastus ensimmäisessä kappaleessa.) Toiset ihmiset viitsivät lukea enemmän kuin yhden kappaleen, ja toiset taas eivät viitsi. Minusta olisi mukavaa että molemmat porukat saisivat saman tiedon, ja siksi ajattelin, että kerron kaiken olennaisen tästä tekstistä heti ensimmäisessä kappaleessa.  Se tulee nyt: minusta hius- ja kauneudenhoitoalan työturvallisuustilanteessa on pielessä jokseenkin kaikki, mikä nyt vaan voi pielessä olla. Eikä pelkästään työntekijän oman terveyden kannalta vaan joskus myös palvelun käyttäjänkin kannalta. No niin, siinä se oli, tämän jutun koukku. Jos kuulut ryhmään, joka ei ole lukutyyppiä, niin tosiaan tiedoksi, että draaman kaari oli tässä ja  nyt on sopiva aika vaihtaa sivua (kiitos kuitenkin!). Lukutoukkien kanssa jatketaan siis juttua (hyvä me!) ja käsitellään kaikenpielessäoloa, joka on minusta vain aavistuksen provosoivasti sanottu. Valitsin tämän viikon aiheeksi yleisen kaikenpielessäolon, koska viime aikoina on ollut Par...